Lammi Kellari, vko 2: Seinät nousee, putkituksia ja ensimmäinen valu

Lammi Kellari, vko 2, 3.4.2017 – 9.4.2017: Seinät nousee, putkituksia ja ensimmäinen valu

Kellarinrakennuksen osalta blogissa on aiemmin kirjoitettuanturoiden tekemisestä sekä ensimmäisten harkkojen ladonnasta. Tässä kirjoituksessa käsitellään kellarin rakennuksen toista viikkoa, jonka aikana agendalla oli mm. ladontaa, ensimmäinen valu sekä putkituksia.

Toisella viikolla kellarin seinien nosto – eli ladonta – sujui jo melko nopealla tempolla. Korkojen ja seinien nousujen/laskujen kanssa oli vielä jonkin verran jumppaa, joka johtui ymmärtämättömyydestä ensimmäisen varvin korkoja mitattaessa. Lopputuloksena syntyi kuitenkin suoraa ja ns. passissa olevaa seinää – ja pitkien päivien takia myös edistymä oli melko nopeaa.

Yksi hitaampi varvi ladonnassa oli radon-kaistan asennus. Radon kaistan tehtävä on estää radon kaasun nouseminen ylös lattiavalun ja seinän välistä. Laatan alle jäävä radon kaasu ohjataan talon lattian alle maapohjaan upotettuun radon(salaoja)putkeen, jota pitkin se voidaan imeä talon katolta ulkoilmaan. Radon kaistan asennuksessa tärkää on katsoa, että kaistan yksipussinen osa jää harkon sisään (n. 100mm) ja loppu kaistasta jää harkkoseinän siäpuolelle. Kaista asennetaan siten, että talon sisäpuolelle jäävän kaistan kaksi pykälä tulevat ylöspäin. Kun tähän myöhemmin laitetaan lattiaeristeet (esim. EPS levy), jää kaista tämän levyn päälle – ja siten lattiavalun sisään.

Radon kaistan asentamista helpottaa se, että kaistan asettelee valmiiksi paikalleen kulmaharkkojen sekä väliaikaisten tukien (esim. pino harkkoja) päällekäin oikealle paikalleen. Tämän jälkeen seinän voi latoa melko normaalisti – välillä vain tarkisten, että kaistaa on sopivasti harkkojen välissä / ulkopuolella.

Toisella viikolla sattui myös kellarivaiheen ainoa tapaturma tai haaveri. Osallisena tapahtumassa olin vain minä. Tässä vaiheessa käytin korokkeena lankkua, joka oli kahden styrox-paalin välissä. Telinkejä tottumattomana käyttäjänä astuin lankulta vahingossa pois, kompastuin ja kaaduin talon pohjalle siten, että pää osui harkkolavaan. Kaatuminen oli sen verran hallittu, että hommasta selvisi yhdellä tikillä – mutta tietysti ainekset pahempaankin oli. Tämän takia jatkossa käytimme useampaa lankkua hyvin tuettujen styrox paalien päällä eikä tapaturmia enää sattunut.

Toisen viikon kohokohta oli ehdottomasti ensimmäinen seinävalu. Valuissa sekä muutenkin käännekohdissa meitä oli projektissa auttamassa jo aiemmin mainittu Seppo Yliaho sekä hänen kaverinaan toinen kokenut konkari Jani Mäenpää. Sepon tavoin myös Janilla on harkkorakentamisesta paljon kokemusta. Kokemus myös näkyi – ja Janin osaaminen oli korkealuokkaista ja meidän auttaminen sekä opettaminen luonnistui erinomaisesti. Voin hyvin suositella myös Jania kaikille harkkorakentajille!

Sepon ja Janin esimerkin voimin ladotut harkot valettiin Vammalan Betonin pumpulla ja sementillä. Vammalan Betoni eroaa monesta muusta betonitarjoajasta siten, että tarpeeksi suuriin (yli 10m3) valuihin pumpun saa käyttöönsä kiinteällä kuutiohinnalla. Hinta n kilpailukykyinen ja siksi käytimmekin Vammalan Betonia koko kellarirakennnuksen ajan. Mitään ongelmia ei ollut, toiminta oli aina todella nopeaa ja hommat saatiin hoidettua mallikkaasti. Vammalan Betonia voi siis suositella lämpimästi kaikille!

Ennen harkkojen valua tärkein toimenpide on valettavien seinien kastelu. Kastelu aiheuttaa sen, ettei kuiva betoniharkko ime heti siinä kosketuksissa olevasta betonista vettä pois. Jos näin tapahtuisi, betoni kuivuisi liian nopeasti ja siitä tulisi haurasta. Kastelu on melko aikaavievää ja vettä menee paljon. Tätä varten kannattaakin varata hyvä ja toimiva letku, sekä suutin, jolla vesisuihku on helppo suunnata myös hiukan kauemmas.

Harkkojen valussa on myös monta eri koulukuntaa. Meidän timpureiden koulukunta tekee valun tehokkaasti ja nopeasti. Kääntöpuolena on se, että betonia roiskuu ja valuu seinien sisä- ja ulkopinnoille paljon, jolloin sitä joudutaan myös vedellä ja letkulla pesemään tunteja valutapahtuman jälkeen. Naapureiden tonteilla on saanut todistaa täysin erilaista lähestymistä, jossa pumppuauto viipyy tontilla kertaluokkia pidempään – mutta valu tehdään rauhallisesti, hitaasti ja erittäin tarkasti. Tällöin seinät pysyvät puhtaampina, pesua ei tarvitse tehdä ja vastaavasti betonia kuluu vähemmän. Varsinkin jos betonipumpusta joutuu maksamaan erikseen, on tämä vaihtoehto kuitenkin kalliimpi.

Loppujen lopuksi tämä seinävalu – sekä kaikki tulevatkin seinävalut sujuivat hyvin. Seinien kastelu- ja pesuaikaa tuli varmasti yhteensä useita kokonaisia päiviä valuissa yhteensä – mutta kaikki seinät kestivät ja täyttyivät nopeallakin valutavalla. Myöhemmin kerromme juotos- ja muottivalusta, jossa sitten nopeasta valutyylistä olikin hiukan harmia.

Valuen jälkeen viikon loppuosa meni sisätäyttöjä valmistellessa. Kun pesut oli tehty, piti kaikki anturoiden ali tuodut putket jatkaa oikeille paikoilleen tekniseen tilaan, jotta ne saataisiin sisätäyttöjenkin jälkeen ylös ja ulos maasta oikeassa paikassa. Tätä varten tehtiin puusta ns. jigi, johon kaikki putket sidottiin Myöhemmn katsoen tämä oli hyvä idea – mutta pois ottaminen hiukan haastavaa, koska pystypuut jäivät melko syvälle ;)

Yhteenvetona voidaan todeta, että toisella kellarinrakennusviikolla työ oli jo tehokasta -ja valuista sekä sisätäyttöjen valmistelusta selvittiin hyvin. Päivät venyivät paikoin pitkiksi, joka alkoi näkymään väsymyksenä jo heti toisen viikon aikana.

Tästä pääset seuraavaan kellarikirjoitukseen, joka käsittelee viikon 3 aikana tehtyä sisätäyttöä sekä seinien latomista kohti lopullista korkeutta.