Lammi Kellari, vko 5, 24.4.2017 – 2.5.2017 : Viimeistelyä, ontelot ja juotosvalu
Edellisestä kirjoituksesta löydät viikon neljä tapahtumat, jolloin amerikan matkailun lisäksi Tontilla rakennukset nousivat entisestään ja viimeinen harkkovalu otti ajankohtansa.
Viides viikko alkoi rennoissa merkeissä pienellä naapuriavulla, kun autoimme pinnankuorinnan aloittanutta naapuria pienillä karsintahommilla. Apua sai osakseen aivan mahtava maanrakentamme Anttti Patakangas - joka ansaitsee kyllä kaiken mahdollisen avun :).
Naapuriavun lisäksi alkuviikkoon mahdutettiin myös Bitumikermien laittamisen valmistelu. Valmisteluun kuuluu seinien "maalaaminen" niinsanotulla "primerilla" eli kermien alle tarkoitetulla valmisteluaineella. Haiskahti aika vahvasti lähinnä tervalle :). Liekkö siitä johtunut, että sitä sattui joutumaan myös hiukan vääriin paikkoihin..
Kun primeri oli saatu seiniin, oli seuraavana vuorossa itse kermien laitto. Kermien laittoon saimme oivallisia neuvoja myöhemmin kattoja meille asentavalta Bitumieristys Jurvasen Vellulta. Ensimmäiset ja tärkeimmät neuvot sisälsivät mm. sen, että normaali venttiili ei käy kaasupulloon, vaan tähän hommaan tarvitaan erillinen paineventtiili. Tällainen on meljo arvokas - mutta toisaalta se vaaditaan, kun homman meinaa itse tehdä.
Lopputulos harjoittelun osalta näkyy tässä:
Työn jäljeksi päätyi erinomainen - ja sen hyväksyi alan ammattilainen joten ainakin vedeneristyksen suhteen saa olla täysin huoletta. Jotta homma ei kävisi liian mukavasti, niin Suomen kevät esittely tässä välissä taas niitä tänä keväänä varsin tiiviisti näkyneitä hyviä puolijaan...
Kermihommien jälkeen oli vuorossa niin sanottu H-hetki, eli onteloiden asennus. Ontelot tulivat meille Lammin kautta Parmalta - ja ne tulivat tontille täsmällene sovitusti. Vastaavasti myös nosturi Erkki Metsäranta oli juuri oikeaan aikaan paikalla, joten nostot pääsivät heti käyntiin.
Enenen onteloiden asentamista yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on onteloiden aluslappujen asentaminen. Aluslappuja on montaa eri korkoa - ja niitä yhdistelemällä, sekä laserilla tarkistamalla - haetaan lappujen pinnankorko samaksi ympäri taloa sekä ulkovarastoja. Tässä kuvassa laput näkyvät jo onteloiden asentamisen jälkeen:
Onteloiden nosto paikoilleen kävi kuin luomisen työ tai tanssi.
Seppo Yliaho sekä Jani Mäenpää hoitivat homman kertalaakista kotiin. Asennus hoitui yhtä nopeasti kuin mitä nosturi kerkesi siirtämään laattoja katolle.
Kaikki asettamamme korot osuivat nappiin ja homma osui kerrasta kuin hansikas käteen. Onteloiden asennus olikin ehkä koko Kellariprojektin parhaiten sujunut yksittäinen vaihe.
Nopean ontelonoston jälkeen alkoikin täysin päinvastainen vaihe, kun muutamassa päivässä piti saada tehtyä kaikki ontelovalua valmisteleva työ. Tähän valmisteluun kuului mm, muottien tekeminen muutamaan paikallavalukohtaan, terassin pilareiden rakennus oikeaan mittaan ja korkoon sekä kellarin rappusten ympärille tulevan paikallavalun muotittamin. Alla pari kuvaa hiukan pitkäksi venyneestä illasta, kun vielä pilarien korkomittauksen jälkene jaksoi vähän tarkistella että mitenkäs suoria niistä seinistä tulikaan..
Suurin homma valmistelussa oli paikallavalumuottien tekeminen. Suurimmat paikallavalukohteet olivat rappusen ympäristö sekä autokatoksen osalta 40cm ontelon pinnasta nousevat 150mm leveät anturat autokatoksen hirsille. Lisäksi kaikki suuremmat onteloiden väliin jäävät raot piti raudoittaa - ja tietysti tehdä tukkeet onteloiden alle jokaiseen rakennukseen ja huoneeseen. Näiden väkertäminen oli osittain hyvinkin hidasta eikä lopulta aika meinannut riittää kaikkeen mitenkään.
Muotitusten ja raudoitusten - sekä vielä valuaamuna naapurista lainattujen pilariharkkojen turvin viimeisteltyjen terassipilareiden valmistelun jälkeen alkoi toinen H-hetki eli juotosvalu. Juotosvalussa testataan sitten ne muotit, jota eri kohtiin taloa on vaivalle tehty.
Juotosvalun osalta kaikki talon tukkeet ja muotit kestivät erittäin hyvin. Lopputuloksena rappustenkin laattavalu toimi erinomaisesti ja valujälki oli erinomaista. Samaan aikaan autokatoksen anturavalussa tapahtui koko Lammi Kellariprojektin isoin virhe - ei autokatoksen onteloiden yläpuolelle tulevat sokkelimuotit pettivät. Muotit pysyivät melko hyvin muodossaa mutta ne lähtivät kaatumaan ulospäin kaikilta kolmelta sivulta.
Näin jälkikäteen ajatellen tämän olisi voinut helpost estää roppaamalla yhden lankun keskelle autokatosta - ja vetämällä kaikki muotit kiinni tähän keskellä olevaan lankkuun. Nyt tukipisteet olivat liihan lähellä ja jyrkässä kulmassa. Ulkopuoella olevat vanerit olivat myös kiinni liian alhaalta, mikä mahdollisti niiden pullistumisen ja lopulta painopisteen leviämisen ulos ja alas.
Hätäratkaisuna kävimme hakemassa Biltemasta kasapäin liinoja, joilla pystyimme vetämään muoti takaisin ylös. Koska valuletkussa kiinni ollut timpurimme antoi jo aiemmissa kirjoituksissa kuvat reippaan tapansa mukaan kuraa tulee nopeasti ja tehokkaasti, ei jo täytettyä ja paineen takia ulos kaatuneita muotteja saatu täysin pelastettua.Osa muoteista palautui kuitenkin välttävästi paikoilleen, joten koko päivän kiirehtiminen pelasti jotain.
Käytännössä valu meni siten, että talon muotit ja saumat laskettiin täyteen - ja unohdettiin lähes koko iltapäiväksi, jotta autokatoksen sokkeli saatiin pelastettua. Tämä johti siihen, että myöskään Talon sokkelit eivät olleet aivan täydellisessä korossaan ja niitäkin jouduttiin myöhemmin korjailemaan.
Vastaavasti kun autokatoksen muotit pettivät lähes kokonaan kovan ruiskutuspaineen alla, jouduttiin betoni laskemaan ontelolaatan päälle. LAatan päällä betonia pidettiin märkänä ja sekoitettiin jatkuvasti, jotta se säilyi käyttökelpoisena.
Valupäivän osalta pystyimme vain arvailemaan, että millaiselle mutkalle sekä millaiseen asemaan AK sokkelit lopulta jäivät. Näin myöhemmän tiedon vajossa voi kertoa, että sivuttaissuunnassa ongelmia jäi vain siihen seinään, jonka päälle ei pitkiä hirsiä tule. Kokonaisuutena rakennus säilyi lisäksi yllättävän hyvin ristimitoissaan. Korkojen kanssa tuli kuitenkin ongelmaa talon tavoin - ja näiden korjaamisesta on tulossa lisää seuraavissa vaiheissa.
Tiivistettynä viides ja viimeinen Lammi Kellarin rakennusviikko tarjosi yllättävän paljon säpinää. Parma Ontelolaattojen nosto paikalleen sujui supertehokkaasti muutamassa tunnissa. Vastaavasti valuun valmistautumnen otti niin paljon aikaa, ettei kaikkia motteja keretty tekemään kunnolla. Tämä aiheutti sen, että muotit pullistuivat ja niitä jouduttiin korjaamaan liinoilla.Loppujen lopuksi kallistuneetkin anturat pystyttiin pelastamaan siten, että niiden korot ja mitat saatiin hyvin toleranssiin Kontion mittojen mukaan. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut vaivatta - ja näistä askelista kerromme lisää myöhemmin seuraavissa kirjoituksissa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti